Selvitimme täydennyskoulutusten tilannetta loppuvuodesta 2022 koulutusta etsivien sekä koulutusta tarjoavien näkökulmista. Täydennyskoulutusalaa vaivaa kolme sitkeää haastetta: koulutustarpeita ei tunnisteta, resursseja ei ole riittävästi ja koulutusten laatua pidetään vaihtelevana. Miten koulutusta tarjoavat voisivat vastata haasteisiin ja tukea osallistujaorganisaatioita onnistuneesti?
Blogisarjan ensimmäisessä osassa pohdimme, mistä näissä on pohjimmiltaan kyse. Mitä barometrin tulokset kertovat osallistujien ajatuksista ja kokemuksista?
1. Kouluttautumiselle ei ole aikaa
Sekä koulutusta tarjoavat että koulutusta etsivät näkivät suurimpana haasteena potentiaalisten osallistujien ajan puutteen (jonkin verran, lähes aina tai usein).
Investointihaluttomuutta kohtasivat kouluttavien organisaatioiden vastaajat merkittävästi useammin kuin mitä osallistuvien organisaatioiden vastaajat havaitsivat. Osallistuvien näkökulmasta rahaa siis olisi, jos koulutuksille uskottaisiin riittävän aikaa. Tästä syystä aikaa ja sen puutetta kannattaa katsoa lähemmin.
Osallistumisesteitä, jotka kiteytyvät ajanpuutteeksi:
- Ei ole aikaa, koska muu elämä ei jousta (yhteensovittamisen vaikeus).
- Ei ole aikaa, koska käsillä olevien työtehtävien hoitaminen on välttämättömämpää. (Joskus jopa siihen pisteeseen, että soutaessa tulee niin kiire, ettei ehdi hankkia perämoottoria.
- Ei ole aikaa hukattavaksi. Entä jos koulutus ei sovikaan tarpeeseeni?
Se, millainen oppiminen sopii kenellekin, on mieltymysseikka. Ajanpuutteen piikkiin saatetaan laittaa tilanteet, jossa henkilö vain haluaa kehittyä muilla tavoilla kuin koulutukseen osallistumalla. Tilastokeskuksen CVTS-tutkimuksen mukaan itseohjatusti opiskelleiden osuus on viime vuosina lähes kaksinkertaistunut noin 30 %:iin kaikista kouluttautujista.
2. Koulutusten laadusta ei ole varmuutta
Miksi saman toimialan koulutuksista toinen vetää paremmin osallistujia? Onko syynä innostavampi kouluttaja tai eri asioihin keskittyvä sisältö? Tästä saa luotettavan kuvan tulkitsemalla aktiivisesti koulutuksensa vetovoimaisuutta ja tekemällä verrokkiarviointia kilpailijan tuloksiin.
Barometristä ja koulutus.fi-datasta saa yleiskuvan. Sopivaa koulutusta tai koulutusjärjestäjää etsittäessä kokemusten ja maineen yhdistelmällä on merkitystä. Mitä parempi kouluttavan organisaation maine on, sitä helpommin se voi saada koulutusilmoittautumisia sekä tavoitella potentiaalisia koulutusta etsiviä. Brändi-imagolla on siis vaikutusta, kun sopivaa koulutusta etsitään. Vaikka koulutusorganisaatio olisi ainoa laatuaan jollain tietyllä toimialalla, sen voi silti olla haasteellista saada osallistujia koulutuksiinsa, jos niistä esimerkiksi löytyy somesta ikävää palautetta.
Selvityksemme mukaan kouluttautujista 64 % kokee, että koulutusten laatu vaihtelee. Vaihtelua toki tapahtuu, koska jokainen koulutus syntyy ja elää hetkessä. Se on yhteispeliä osallistujaryhmän kanssa. Esimerkiksi yksi aktiivinen osallistuja voi venyttää aihetta sen verran sivuun, että passiivisemman mielestä koulutuksen laatu kärsii. Toisaalta koulutusjärjestäjän maine ehkäisee tällaisten mielikuvien syntymistä. Oma kokemus laadusta ei nouse niin merkittäväksi, jos muut ihmiset ovat toista mieltä.
Kouluttavien ja osallistuvien organisaatioiden näkemyseroa on kuitenkin sen verran, ettei se selity pelkästään sillä, että painotukset ovat vaihtuneet koulutuspäivän aikana. Kyse voi olla tasalaatuisuuden hallinnan haasteista tai mahdollisuuksista vastata odotuksiin.
Barometrin lukujen valossa vaikuttaa siltä, että tunne laatuvaihtelusta nivoutuu ainakin osittain ajankäytön haasteisiin:
- Osaamisen kehittymiseen tarvittavaa aikaa on vaikea mitata ja konkretisoida.
- Ajanpuutteen vuoksi osallistuva organisaatio pyrkii tiiviisiin koulutuksiin.
- Toiminnan muuttuminen edellyttäisi hidastamista, mikä on ristiriidassa tehokkuusajattelun kanssa.
- Koulutusten annin soveltamiselle ja käytäntöön viemiselle ei ole varattu aikaa.
Koulutuksiin osallistuvien näkökulmasta koulutusten laatuvaihtelut, tarpeiden tunnistamattomuus ja puutteet käytäntöön viemisessä ovat tavallisempia haasteita kuin suoranainen haluttomuus investoida.
3. Koulutustarpeita ei tunnisteta
Koulutusmyynnin kolmanneksi suurin haaste on se, etteivät asiakkaat tunnista koulutustarpeitaan tai niiden määrittäminen on vaikeaa (76 %). Sama ilmenee myös kouluttautujien vastauksista (63 %).
Potentiaalisten osallistujien organisaatioissa tiedetään, mihin halutaan muutosta, mutta tiedetäänkö mitä se edellyttää? Vaikeus on määrittämisessä ja sitä kautta oikeanlaisen oppimisratkaisun näkemisessä: mitä pitäisi jatkossa tehdä toisin ja millä tavalla toisin, jotta ei-toivotusta ilmiöstä päästäisiin eroon?
Helpoiten tunnistettavia ovat korttikoulutukset: kun esimerkiksi ensiapukortti on menossa vanhaksi, on aika uusia se. Koulutuksen sisältöjä ei tarvitse eikä voi räätälöidä. Sen sijaan esimerkiksi johtamishaasteita voidaan lähestyä ja taklata monella eri tavalla, jolloin myös ratkaisuissa on valinnanvaraa ja niiden soveltuvuus riippuu tilanteesta.
Koulutusalan keskeiset haasteet kiertyvät yhteen. Valittuun ratkaisuun pitää uskoa ja luottaa, jotta työnantaja haluaa tai voi investoida resursseja koulutukseen. Kun on luottamusta, on myös johdon tukea. Tällöin toteutetun koulutuksen hyödyt viedään käytäntöön, mikä puolestaan parantaa kokemusta koulutuksen laadusta. Koulutuksen odotukset täyttyvät paremmin, kun käytäntöön viemiseen käytetty aika antaa tilaa ajattelulle ja opitun soveltamiselle.
Tästä on hyvä jatkaa seuraavaan blogiin, jossa yhdistämme kierteeseen oppimiskulttuurin. Voiko asiakasorganisaation osaamista johtaa? Voiko oppimiskulttuuriin vaikuttaa?
Koulutusbarometri 2022-2023
Koulutusbarometri on vuosittainen selvityksemme koulutusmaailman asioista. Kysely toteutettiin vuoden 2022 lopulla ja vastaajat olivat koulutusta etsiviä henkilöitä eri aloilta sekä koulutusta järjestäviä kumppaneitamme.
